Tamperelaiset, tämä ei ole missikisa. Tuokaa esiin pimeä puolenne!

Tartolaisen gurun viesti: Tamperelaiset, tämä ei ole missikisa. Tuokaa esiin pimeä puolenne!

 

“Tämä ei tosiaankaan ole mikään missikisa!”

 

Tartolainen Erni Kask on juuri nyt guru Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelin hakemisessa. Hän johti Tarton hakuprojektia, jonka tuloksena Tartto valittiin viime viikolla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024.  

Kun Kaskilta kysyy neuvoa, miten tamperelaisten pitäisi hoitaa homma kotiin, hän latelee yllättäviä, rajujakin neuvoja.

Hän korostaa, että tämä hakuprosessi ei ole kaupungin markkinointiprojekti ja parhaiden puolien esittely:

“Aina kun näet täydellisen perheen valokuvan, alat miettiä, mikä on sen perheen pimeä puoli. Ja kuten tiedämme, kaikilla on pimeä puoli. Joku asia, joka pitää tunnustaa. Asia, joka voidaan avoimesti ilmaista ja sitä kautta toivottavasti myös parantaa.” 

“Tartolla oli rohkeutta myöntää heikkoutensa julkisivun takaa ja se toi meille menestyksen. Uskon, että Tampere pystyy samaan ja siten tulemaan vielä paremmaksi kaupungiksi.”

 

Hakukirjassa ei kannata kaunistella

 

Kask ja kaksi muuta Tarton hakutiimin jäsentä, Kalle Paas ja Triin Pikk kävivät tällä viikolla Tampereella pitämässä hakuprosessista tiukan workshopin. 

Tampereen hakutiimi istui tartolaisten kanssa yhteensä yli kymmenen tuntia. Läkähdyttävä sessio oli Erni Kaskin mukaan heillekin vähän kuin terapiaa. Nyt, kun haku saatiin viime viikolla maaliin, oli hyvä hetki purkaa koko prosessi ystävyyskaupungin kollegoille.

Istunnoissa käytiin läpi käytännössä koko hakuprosessi. Läpi käytiin yksi kerrallaan jopa kaikki yli neljäkymmentä EU:n esittämää pakollista kysymystä, joihin hakukirjassa pitää vastata. Hakukirja on siis se maaginen, noin 60-sivuinen dokumentti, jonka perusteella eurooppalainen asiantuntijaraati valitsee kulttuuripääkaupungin.

Kask korosti jopa yllättävän paljon sitä, että hakukirjassa pitää olla avoin eikä siinä pidä peitellä mitään.

“Kansalaisten ja poliitikkojen täytyy oivaltaa, että jotkut asiat, joita tässä prosessissa nostetaan esiin voivat olla vaikeita hyväksyä, joskus jopa kivuliaita. Tämä ei tosiaankaan ole mikään “missikisa”.”

 

Tamperelaiset eivät ehkä pidä hakukirjasta

 

Aiemmin tänä syksynä kansainvälinen konsultti Ulrich Fuchs nosti esiin Linzin tapauksen. Kun Linz päätti hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, kaupunki ajatteli ensin “unohtaa” sen tosiasian että Linz oli maailmansodan aikana ns. Führerstadt, Hitlerin suosikkikaupunki, missä tuotettiin natsi-Saksalle aseita.

Lopulta kaupunki päätti tunnustaa kipeän historiansa ja nosti natsimenneisyyden hakukirjassaan ja ohjelmassaan näkyvästi esille. Tulos: Linz valittiin kulttuuripääkaupungiksi.

Kask sanoo, että hakukirjaan tiivistyy kaikki tekeminen hakuprosessissa. Sellaisten, jotka eivät ole olleet mukana hakuprosessissa, on vaikea edes arvioida kirjan sisältöä:

“Hakukirja on hyvin spesifi dokumentti, jossa vastataan hyvin spesifeihin kysymyksiin hyvin spesifissä kilpailussa. Se pitää kirjoittaa valintaraadille eikä Tampereen valtuustolle. Voi olla, että tamperelaiset eivät pidä hakukirjan sisällöstä, koska se ei ole markkinointikirja”, Kask toteaa.

 

Kannattaa luottaa asiantuntijoihin

 

Tampereen haussa on mukana yhteensä 17 kuntaa. Tarton haussa oli mukana ympäryskuntia vielä pari enemmän. 

Millainen pitää Kaskin mielestä olla prosessin poliittinen ohjaus? Tartossakin varmasti kaikilla päättäjillä oli oma mielipiteensä aiheesta. 

“Me tiedotimme prosessin jokaisen tärkeän askeleen poliitikoillemme ja kansalaisille, mutta meille oli myös selvää, että ainoastaan tiimin jäsenet olivat tässä asiassa parhaita eksperttejä. Tiimin jäsenet ovat tässä “sopassa” 24 tuntia vuorokaudessa ja heihin pitää luottaa, jotta he voivat tuottaa parhaan mahdollisen hakukirjan.” 

“Koska kaikki tämä tehdään sen vuoksi, että saadaan viesti hakukirjana perille kulttuuripääkaupungista päättävälle raafille. Raati on juuri ne 12 ihmistä, jotka tittelistä lopulta päättävät.”

Kaskin mukaan projekti oli loppua kohti todella työläs. Hakutiimi oli välillä todella tiukoilla, mutta “hyvä huumorintaju auttoi Tarton tiimiä hankalien vaiheiden läpi”. Hän opasti tamperelaisia kollegoita muistamaan, että projekti on myös hauska. “Sehän on kerran elämässä -kokemus.”

 

Tekee hyvää kaikille

 

Ihan hyvä kysymys on, että miksi kaikki tämä vaiva? Mitä esimerkiksi Pirkkala, Virrat tai Valkeakoski hyötyy kulttuuripääkaupunkihausta?

“Tämä prosessi tekee hyvää mille tahansa kunnalle. Se on eräänlaista itseanalyysia eurooppalaisella tasolla. Se antaa ihmisille mahdollisuuden miettiä, mitkä arvot ovat todella tärkeitä heidän yhteisössään ja kylässään ja mitkä paikat ja aktiviteetit ovat ainutlaatuisia eurooppalaisessa mittakaavassa. Se antaa mahdollisuuden ajatella tulevaisuuden tarpeita ja unelmia”, Kask sanoo.

Hän innostuu julistamaan: “Tarton hakemuksessa on mukana 19 kuntaa alueelta. Minä olen nähnyt loisteen satojen etelävirolaisten silmissä! Nämä ovat etelävirolaisille todella ainutlaatuisia projekteja.”

Moni kysyy myös, miksi vaivautua, koska kukaan ei enää muista tämän hetkistenkään kulttuuripääkaupunkia nimiä. Tarton tiimin jäsen Kalle Paas esittää vastauksena vertauksen.

“Kysy saman tien, että missä järjestettiin olympialaiset viimeksi? Ja missä sitä ennen? Missä ne järjestetään seuraavaksi? Ei ehkä monikaan muista edes niitä, vaikka ne ovat miljardiluokan projekteja, ja olivat todella hyödyllisiä niille kaupungeille.”

 

Ei lähde veikkailemaan

 

Kask ei suostu ennakoimaan, miten Tampere pärjää Ouluun ja Savonlinnaan verrattuna, koska hän ei ole niissä käynyt. 

Tampere sen sijaan on hänelle tuttu paikka. Kask on ammatiltaan näyttelijä ja hän on muun muassa esittänyt Kullervoa Teatteri Telakalla.

“Tampere on suosikkikaupunkini Suomessa. Olen nähnyt täällä nopeaa kehitystä viimeisen viiden vuoden aikana. Tampereesta on tullut nykyaikainen ja voimakas kaupunki.” 

“Olen nauttinut työnteossa kollegojen kanssa Teatteri Telakalla sekä, Teatterikesässä ja olen tykännyt myös esimerkiksi Eppu Normaalin musiikista. Ne kaikki ovat osoituksia Tampereen monitahoisuudesta.” 

“Ihan kuten Tartolla Virossa, myös Tampereella on varmasti kapasiteettia toteuttaa Euroopan suurin kulttuuriprojekti. Tartto Tampereen kaksoiskaupunkina seisoo teidän rinnallanne ja tukee projektia”, Kask julistaa.

 

Teksti: Seppo Roth