Pieni ja sisukas gallialaiskylä – Tervetuloa Kuhmoinen!

Kuhmoinen on Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaun pienin kunta. Mutta se on omanarvontuntoinen ja itsenäinen. Ja ensi vuonna myös osa Pirkanmaata.

“Näkyvyys on se meille tuleva valtavan iso lisäarvo. Kunnan kannalta itsekkäästi ajatellen mukanaolo on meille tärkeää siitä näkökulmasta, että tulemme kuntana tutuksi muiden kuntien joukossa.” 

Näin perustelee Kuhmoisten kehittämisasiamies Arto Kummala, miksi kunta lähti mukaan Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihakuun.

“Ja yhteistyö. Pienen kunnan ei kannata tehdä kaikkea yksin”, jatkaa kirjaston vastaava hoitaja Marjo Soininen. “Ja esimerkiksi minulle tämä on loistava tilaisuus uudistaa verkostojani.”

Kuhmoinen on kulttuuripääkaupunkihaun kunnista siis pienin (2200 asukasta) ja varmasti pirkanmaalaisille tuntemattomin. Syy siihen on selvä: Vielä tämän vuoden Kuhmoinen kuuluu Keski-Suomeen, mutta se siirtyy ensi vuonna osaksi Pirkanmaan maakuntaa.

Kaiken keskellä

Tampereelta Kangasalan ohi, sitten tietä 58 kohti itää Kuhmalahden ohi ja sieltä se löytyy, Kuhmoinen. Luulitteko, että se on syrjäinen? Sehän on pikemminkin kaiken keskellä: Tampereelle 85 , Lahteen 75 ja Jyväskylään 90 kilometriä.

Miksi siis juuri osaksi Pirkanmaata?

“Tausta on siinä, että paikalliset ovat itsensä tunteneet aina hämäläisiksi. Lisäksi tietysti se on syynä, että yrityselämä liittyy enemmän eteläiseen Suomeen ja lisäksi meidän vapaa-ajan asukkaat pääsääntöisesti tulevat Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Helsingin suunnasta eikä Keski-Suomen suunnasta”, Kummala sanoo. Lisäksi Kuhmoinen on kuulunut Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin jo vuodesta 2013.

Kuhmoisten tie Pirkanmaalle oli pitkä ja hankala. Kunta harasi sitkeästi vastaan, vaikka ministeriötyöryhmä linjasi, että hämäläispitäjän paikka on tiiviisti Keski-Suomessa.

Kuntalaiset olivat vahvasti Pirkanmaan puolella. Kunnassa kerättiin aiheesta adressi, johon tuli enemmän nimiä kuin mitä kunnassa on asukkaita.

Nimiä adressiin laittoivat siis myös kesäasukkaat, joita Kuhmoisissa riittää. Kesäasuntoja on kunnassa jopa 3000. Asukasluku on kesäisin jotain ihan muuta kuin talvella. Kuhmoinen on Suomen merkittävimpiä mökkikuntia naapureidensa Pälkäneen ja Kangasalan kanssa. 

Kunnassa ollaan iloisia mukanaolosta kulttuuripääkaupunkihausta. He pääsevät sen avulla “sisään” Pirkanmaalle, mutta aikovat säilyttää itsenäisyytensä. Kunnassa on selvitelty mahdollisia kuntaliitoksia useaan otteeseen, tuloksetta.

Kuhmoinen
Arto Kummala (vas.), Marjo Soininen ja Mikko Latvala ovat tuomassa Kuhmoista Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihakuun. Taustalla kunnan kulttuurielämälle tärkeä talo, eli Kuhmola.

 

Tuore Kuhmoisten asukas, sivistystoimenjohtaja Mikko Latvala kuvaa kuntaa näin:

“Pienehkö, mutta hyvin itsenäinen ja vahvan identiteetin omaava paikka. Ja mahdollinen kuntaliitos voi senkin takia olla kaukainen haave, koska täällä halutaan olla itsenäisiä Tämä on aktiivinen kunta, jossa tehdään asioita eikä surkutella.”

Aamulehti on tehnyt pirkanmaalaisille lukijoille esittelyjutun uudesta Pirkanmaan kunnasta. Ja Kuhmoisissa on itse tehty kartalle erittäin hieno palvelu, missä kerrotaan tarinat jopa sadoista paikoista kunnassa. 

Kiepsausta ja nännikumeja

Listaamme tammikuisena iltana kunnanvirastolla mahdollisia Kuhmoisten vahvuuksia. Ja niitä alkaa löytyä.

On luonto. Vajaat sata kilometriä Tampereelta löytyy tämä paikka, mistä pääsee helposti täydelliseen erämaahan. Ja erämaatakin löytyy monenlaista: Pääsee Seitsemiseen tai uutta maastopyöräreittiä Isojärven luonnonsuojelualueelle. Tämä reitti muuten palkitaan juuri Keski-Suomen vuoden urheilutekona. 

On kylät ja yhdistystoiminta. On kausiasukkaat, jotka voisivat kyllä näkyä kunnassa enemmänkin.

On Kuhmola, eli kulttuuritalo joka toimii nykyisin erityisesti elokuvateatterina. Sinne saadaan elokuvat tuoreeltaan sivistystoimen hallintosihteeri Arja Wirzeniuksen kontaktien takia. Esimerkiksi Helene näkyi Kuhmolassa jo ensi-iltapäivänä.

On Kiepsaus, eli kesän avajaiskarkelot, jotka keräävät tuhansia osallistujia. On erikoisempaakin, kuten Suomen sisävesien pisin lossi Haukkasaloon ja innokas tonkkumin harrastus. Kuhmoisista on myös tonkkumin hallitseva maailmanmestari.

Kuten kaikki tiedämme, tonkkumi on se laji, jossa heitetään lehmien nännikumeja neljän metrin päässä olevaan maitotonkkaan.