Kauppa käy Hämeenpuistossa. Kuva puiston kansainvälisiltä markkinoilta. Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere

Onko kulttuuripääkaupungista mitään hyötyä? Ja 10 muuta hyvää kysymystä

Tampere ja 19 muuta Pirkanmaan kuntaa hakevat Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Mutta onko siinä mitään järkeä? Viekö hanke meidän verorahamme? Tässä 11 hyvää kysymystä ja vastausta aiheesta.

Mitä iloa kulttuuripääkaupunkihankkeesta on tavalliselle tamperelaiselle tai pirkanmaalaiselle

Koko projektin tavoitteena on lisätä asukkaidemme hyvinvointia ja kohottaa elinvoimaamme pitkällä tähtäimellä.

Paljonko kulttuuripääkaupunkihanke vie meidän verorahojamme?

Kulttuuripääkaupunkivuosien budjetit ovat yleensä 25-70 miljoonan euron välissä. Vakiintuneen tavan mukaisesti kokonaisbudjetista noin 40 % tulee hakijakaupungilta, eli meidän tapauksessamme Tampereelta ja 19 muulta Pirkanmaan kunnalta. Toinen 40 % tulee valtiolta ja loput 20 % muun muassa EU-tukena ja yritysyhteistyöstä.

Mikä on Tampereen ja kilpailijoiden hankkeen budjetti?

Tampereen ensimmäiseen hakukirjaan on luonnosteltu 53 miljoonan euron budjetti, mikä tarkoittaa kunnilta seitsemän vuoden aikana noin 25 miljoonaa euroa.

Savonlinnan hakemukseen on kirjattu n. puolta pienempi kokonaisbudjetti, 24,5 miljonaa euroa.

Oulu on jo tämän vuoden budjettikirjaansa kirjannut 20 miljoonan rahoituksen Oulun kaupungilta, joka tarkoittaisi n. 50 miljoonan kokonaisbudjettia.

Hanke on todella kallis. Miksi tuhlaisimme siihen miljoonia?

Hanke tuo onnistuessaan siihen sijoitetut rahat korkojen kanssa takaisin. Virallisen raportin mukaan Aarhusin kulttuuripääkaupunkivuoden budjetti oli 66 Me. Siitä tuli keski-Tanskan alueen liike-elämälle 159 miljoonan euron lisäys liikevaihtoon, lähinnä matkailualalle, sekä 1965 työpaikkaa.

Myös Turku onnistui. Tutkimuksen mukaan Turun budjetti oli 55 miljoonaa, ja se toi talousalueelle 260 miljoonan lisäyksen yritysten liikevaihtoihin.

 

Tampereen ystävyyskaupunki Chemnitz on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2025. Tässä kuvakaappaus heidän web-sivuiltaan. Näin Chemnitz listaa tittelin hyviä taloudellisia vaikutuksia kaupungille.

 

Kuulostaa liian hyvältä. Voiko kulttuuripääkaupunkivuosi epäonnistua?

Kyllä voi, kuten Vilna 2009. Päälle kaatunut talouskriisi vei ohjelmalta rahoituspohjan. Ja kun tammikuussa 2009 Liettuan kansallinen lentoyhtiö lopetti toimintansa, ei ollut paljoa tehtävissä.

Vuonna 2020 koronakriisi keskeytti Galwayn ja Rijekan kulttuuripääkaupunkivuodet kokonaan. Peli oli menetetty.

Onko kulttuuripääkaupunkivuosi vain oopperaa eliitille?

Tampereen hakemuksessa kulttuuri käsitetään laajasti. Mukana on monenlaista kansalaistoimintaa, ja myös urheilu kuuluu kpk-vuoteen. Eliitin hupia tämä ei ole, sen varmistamme jo sillä että pääteemamme on yhdenvertaisuus – sukupuolten, sukupolvien, eri alueiden, eri väestöryhmien yhdenvertaisuus.

Lopullisen valinnan tekee eurooppalainen asiantuntijaraati. Miten raadin saa valitsemaan meidät?

Ei mitenkään paitsi tekemällä erittäin hyvän hakukirjan. Raadin lobbaaminen on säännöissä kielletty. Raatilaiset eivät saa edes omin lupinsa matkustaa hakijakaupunkeihin.

Miksi hakijana on vain Tampere? Ovatko muut kunnat mukana vain näön vuoksi?

Johtuu säännöistä. EU:n sääntöjen mukaan haku pitää tehdä yhden kaupungin nimissä. Esaimerkiksi Tartto on vuonna 2024 kulttuuripääkaupunki, mutta sen hakemuksessa on mukana suunnilleen koko eteläinen Viro

Miten varmistetaan, että kuntien ääni kuuluu ohjelman valmistelussa?

Olemme kiertäneet kaikki mukana olevat kunnat ja keränneet ehdotuksia ohjelmaksi. Pääkaupunkivuonna tapahtumia on varmasti pitkin Pirkanmaata, myös sellaisia, jotka ulottuvat monen kunnan alueelle.

Lisäksi hankkeen ohjausryhmään kuuluu edustajia alueen kunnista. Pidämme myös säännöllisesti yhteyttä alueen kuntien kulttuurivastaaviin.

Jos Tampere valitaan, niin loppuuko lysti siihen juhlavuoteen 2026?

Tavoitteena on rakentaa aivan loistava ohjelma vuodeksi 2026, mutta lysti ei lopu siihen. Projektin pitäisi vaikuttaa pysyvästi alueen kulttuuriin, sen saavutettavuuteen, yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön, kaupunkikuvaan sekä matkailuun.

Entä jos Tamperetta ei valita? Onko koko työ heitetty hukkaan?

Ei ole. Samalla valmistelemme tuota mahdollisuutta varten ns. ”Plan B:n”. Eli jos valinta ei kohdistu Tampereeseen, suunniteltua kulttuuriohjelmaa toteutetaan joka tapauksessa, mutta toki huomattavasti supistettuna versiona.