Aarhusin pääkaupunkivuoden tulos: 159 miljoonan positiivinen vaikutus talousalueelle. Miten he tekivät sen?

Aarhus toivotti tulevaisuuden tervetulleeksi kulttuuripääkaupunkivuotenaan. 2017

Menestyksen salaisuus: Miksi Aarhus oli niin hyvä Euroopan kulttuuripääkaupunkina?

Mikä oikein on menestystarinan salaisuus? Katsotaanpa Tanskan Aarhusia, joka oli vuonna 2017 Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Aarhusin pääkaupunkivuoden virallinen raportti (lue se täältä) tarjoaa upeita lukuja. Keski-Tanskan alueen yksityisen sektorin liikevaihto kasvoi 159 miljoonalla eurolla. Kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumissa oli 3,3 miljoonaa kävijää. Raportin mukaan vuosi tuotti julkisen rahan sijoitukselle 300 % tuoton ja samalla lähes 2000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa.

Aarhus on mielenkiintoinen vertailukohta Pirkanmaalle, sillä Aarhus teki myös hakemuksen 19 kunnan yhteistyönä.

Kysytään asiaa Aarhusin kulttuurijohtaja Lars Davidsenilta, joka oli prosessin aikana Aarhusissa apulaiskulttuurijohtaja. Hänen tehtävänään oli myös tehtävänä varmistaa, että poliittisten päätösten ja Århus 2017 -säätiön kanssa tehdyn sopimuksen välillä säilyy yhteys. Hän vastasi myös Århus 2017 -säätiön budjetista.

(Haastattelun lopussa Davidsen kertoo myös mielipiteensä Tampereen hakemuksesta…)

Mikä oli mielestäsi tärkein syy siihen, että Aarhus sai tittelin?

”Aarhusin onnistuneelle ehdokkaudelle ei ollut yhtä, vaan useita syitä. Oli huolellisesti valmisteltu hakukirja, joka perustui laajaan kuulemiseen yli 10 000 alueen sidosryhmäläisen kanssa. Hakukirja, joka osoitti kykyä tuottaa korkealaatuinen ohjelma vuodelle 2017. Hakukirja, joka osoitti läheisen yhteyden eurooppalaisuuteen ja jättäisi myös merkittävän perinnön Aarhusissa ja Keski-Tanskan alueella. ”

“Lopuksi tarjouksella oli vahva poliittinen tuki. Kaikki 19 kaupunginvaltuustoa ja alueneuvosto olivat päättäneet liittyä hankkeeseen ja rahoittaa hanketta jo ennen nimeämistä.”

 Aarhusilla oli yksi suurimmista talousarvioista (66 miljoonaa euroa) ECoC: n kymmenenä viime vuotena. Kuinka päätitte sijoittaa niin paljon tähän projektiin ja kuinka onnistuitte saamaan tukea isolle hankkeelle?

”Tämän kokoinen sijoitus ei ole helppo päätös. Alusta alkaen oli kuitenkin selvää, että vuoteen 2017 sijoittaminen ei koskenut vain itse vuotta. Talousarvio toteutettiin vuosina 2013-18, ja sitä pidettiin askeleena kaupungin tulevalle kehitykselle.”

”Alueen poliitikoille taattiin, että heidän sijoituksena menee paikallisten ohjelmien kautta, joten heille vakuutettiin, ettei heidän rahaansa käytetä muualle. Rahastovarojen yhdistäminen osoittautui tietysti erittäin hyväksi sijoitukseksi kunnille, koska ne saivat paljon enemmän kuin sijoittivat. ”

Lupasitte siis jotain kunnille heidän osallistumisestaan ​​ja rahoistaan? Kerro vähän lisää tästä?

”Heidän sijoitustakuunsa kirjattiin säätiön ja kunnan välisiin sopimuksiin. Kehitystä seurattiin vuosittain, ja lopussa alueen 18 kunnan tuotto sijoitukselle vaihteli 103% ja 764% prosentin välillä. Tämä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI, Return of Investment) huomioi vain ohjelman budjetin jakautumisen. Joten turismin, uusien työpaikkojen, valmiuksien lisäämisen jne. vaikutukset tulevat tämän päälle.”

 Kuinka piditte suuren määrän kuntia mukana projektissa? Niin että kaikkia kuullaan ja kaikki ovat tyytyväisiä?

”Tämä ei ole helppo tehtävä – pitää kaikki tyytyväisinä. Ja asian ydin on, että tämä ei ole vain ECoC-vuotta toteuttavan ryhmän tehtävä – kyseessä on kumppanuus. Kunnilla on tässä merkittävä rooli.”

”Kokosimme kulttuuripäälliköt ohjausryhmään vuodesta 2009 lähtien. Tämä ryhmä oli keskeinen koko prosessin ajan keskustelukumppanina säätiön ja kunnan välillä. He osallistuivat prosessin kaikkiin näkökohtiin: kuulemisprosessi, teemat, budjetin rakenne ja painopisteet, organisointi, avoimet ehdotuspyynnöt jne. Ryhmä kokoontui 4–6 kertaa vuodessa keskustelemaan valmistelun, toteutuksen ja perinnön eri näkökohdista. Yhteenvetona voidaan todeta, että kriittinen tekijä on vuoropuhelu.”

 Oliko ECoC-vuosi kokonaisuutena menestys? Ja jos oli, mitkä olivat tärkeimmät myönteiset asiat, jotka se toi?

”Kyllä, näen vuoden 2017 menestyksenä.”

”ECoC on jättänyt merkittävän jäljen kaupunkiin ja alueellemme. Alueellinen kumppanuus on yksi myönteinen vaikutus. Mutta myös korkeampi kunnianhimo, kasvava kansainvälinen ajattelutapa ja sen ajattelun hyväksyminen siitä, että kulttuuri on tekemämme ydin.”

 Oliko sillä mitään kielteisiä vaikutuksia?

”En ole varma, voiko puhua kielteisistä vaikutuksista sellaisenaan, mutta niin massiivisen ohjelman toteuttamiseen liittyi haasteita. Kun 440+ projektia toteutuu, haaste on varainhankinta. Yksityisen sektorin ja säätiöiden rahoitus on luonnollisesti erittäin kilpailtu alue.”

”On liian aikaista arvioida pitkän aikavälin menestystä. Mielestäni on kuitenkin ehdottomasti ”ennen” ja ”jälkeen” 2017 – ja tämä on positiivinen muutos. Kaupungissa on tapahtunut merkittävä henkinen muutos.”

Mikä on mielestäsi Tampereen ja Pirkanmaan vahvuus?

”On epäilemättä vahvuus tarjouksellenne, että olette allekirjoittaneet alueellista kumppanuutta tukevat sopimukset.”

”Tasa-arvon pääkaupunki on vahva teema, joka vastaa EU: n sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisohjelmaa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoite on näyttää positiivinen esimerkki Euroopalle ja näyttää tietä eteenpäin tärkeässä asiassa, se on kunnianhimoinen tavoite. Keskittyminen demokratiaan on myös ajankohtaista ja tärkeää. Ja sauna teemana on sekä hauska että vahva kuva. Se on mukava poiminto, joka osoittaa paikallisen kulttuuriperinnön globaalin merkityksen. ”