Mänttä-Vilppulan Serlachius-museot ovat Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihankkeen vahvuuksia.

Kunnat mukana näkyvämmin kuin koskaan – Pauli Sivonen kehuu kulttuuripääkaupunkihaun alueellisuutta

Serlachius-museoiden johtaja, Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaussa  vahvasti mukana oleva Pauli Sivonen sanoo lukeneensa yhteensä 150 eri kaupunkien kulttuuripääkaupunkihakemusta.

‘“Täytyy sanoa, että alueen ja Pirkanmaan rooli TampereRegion2026-hankkeessa on ehkä korostunein tuntemassani Euroopan kulttuuripääkaupunkien historiassa”, Sivonen kehuu.

Sivosen lukukokemus on Suomessa ainutlaatuinen. Hän on yhä ainoa suomalainen, joka on ollut jäsenenä Euroopan kulttuuripääkaupunkeja valitsevassa raadissa. 

“Tätä projektia on alusta asti tehty vahvasti alueellisena; olemme kiertäneet alueen kuntia ahkerasti ja saaneet sieltä erinomaisia hankkeita edistettäväksi”, hän sanoo.

Perjantaisin kuntatapaaminen

Kulttuuripääkaupunkihaun tässä vaiheessa kuntien kulttuurivastaavat kokoontuvat vaihtamaan kuulumisia joka perjantai haun kuntakoordinaattori Maria Peräisen kutsumana. Hän tunnustaa, että juuri tällä hetkellä kunnissa ollaan hieman odottavassa vaiheessa.

“Tämä johtuu ensinnäkin koronasta ja toiseksi siitä, että ei oikein tiedetä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Monissa odotetaan päätöstä tai ainakin meiltä tietoa siitä millaista heitä koskevaa ohjelmaa tulee kirjassa/kulttuuriohjelmassa olemaan”, Peräinen sanoo.

Kuntien näkyvyyden nostaa esiin myös esimerkiksi Virtojen kulttuuritoimenjohtaja Tuula Jokinen.

“Pienille paikkakunnille on erittäin tärkeää, että nekin näkyvät tämän hankkeen yhteydessä, niin kulttuurin kuin matkailunkin näkökulmasta. Vierailukohteiden ja nähtävyyksien ja tapahtumien tulee olisi olla helposti tavoitettavia, joten tiedotuksen ja markkinoinnin merkitys on suuri”, hän sanoo.

Pauli Sivonen kannustaa kuntia katsomaan yksittäisten kuntien “ohjelmanumeroiden” ohi kohti yhteisiä tavoitteita. Sivosen mukaan kulttuuripääkaupungin titteli voi tuoda parhaimmillaan Pirkanmalle jotain merkittävää:

“Jotain, joka on enemmän kuin hakemuksessa mukana olevien yksittäisten kuntien summa. On erityisen tärkeää, että Tampere ja mukana olevat kunnat eivät katso asiaa vain omista vakiintuneista näkökulmistaan tai omien kulttuuritapahtumiensa markkinointihankkeena. Olemme ohjelmatyössä pyrkineet luomaan ja viemään eteenpäin projekteja, joita useat kunnat tekisivät yhdessä ja jotka näin levittäytyvät koko maakunnan alueelle. Meillä on kuitenkin pitkä perinne siihen, että alueen kulttuurityötä tehdään yksittäisten kunnanvirastojen sisällä, yksittäisten kuntien kulttuurikuplissa. Nyt on aika hyödyntää ECoCin mahdollistamat synergiat”, Sivonen sanoo.

Lue myös: ”On arvokasta, että jokainen kunta löytää omat kärkensä”

Lue myös: Asiantuntijan väite: Tampere ja Pirkanmaa ovat Suomen eurooppalaisinta aluetta

Lue myös: Kulttuuripääkaupunkihaussa mukana olevat kunnat

Sivonen nostaa esiin vielä eurooppalaisen ulottuvuuden.

“Vaikka Eurooppa edustaa meille ensiajattelulla jotain isoa ja kaukaista, se koostuu isojen metropolien lisäksi juuri samanlaisista pikkukaupungeista, kunnista ja kylistä kuin Pirkanmaa. Toimiva seutuyhteistyö on eurooppalaisuutta parhaimmillaan.”

Mitä kulttuuripääkaupungin titteli voi sitten parhaimmillaan pirkanmaalaiselle kunnalle tuoda? Nokian kulttuurikoordinaattori Pia Keltti tiivistää mahdollisuudet isoiksi teemoiksi:

“Tavoitteenamme on nostaa esiin kulttuurin moniulotteisuutta kaupunkilaisten ja kaupungin elämänmenon kohentajana parantamalla asukkaidemme elämänlaatua sekä yhdenvertaisuutta kulttuurin avulla, järjestämällä kaiken ikäisille korkeatasoista ohjelmaa, luomalla yhteisiä projekteja, kasvattamalla verkostoja ja syventämällä tai edistämällä yhteistyötä asukkaiden ja eri alojen asiantuntijoiden kesken.”

Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -raadin ensimmäinen kokous järjestettiin 16.6. ja 23.–24.6.2020 Helsingin keskustakirjasto Oodissa, Helsingissä. Raati arvioi Oulun, Savonlinnan ja Tampereen hakemukset ja kuuli kaupunkien esitykset. Raadin suositus oli, että kaikki kolme kaupunkia jatkavat toiselle ja ratkaisevalle kierrokselle.

Kaupungeilla on 23.4.2021 asti aikaa kehittää ja täsmentää hakemuksiaan. Raadin vierailut kaupunkeihin järjestetään toukokuussa 2021. Euroopan kulttuuripääkaupunki vuodelle 2026 valitaan raadin kokouksessa 2.6.2021 Helsingissä.

Lue myös lisää Euroopan kulttuuripääkaupungin valinnasta ja lue myös tiivistelmä ensimmäisen vaiheen palautteesta raadilta.