“Tässä kisassa ei ole häviäjiä, on vain voittajia!

Webinaariin osallistuivat Esa Kokkonen (vas. ylh.), Juha Hemanus, Else Christensen-Redzepovic ja Ulrich Fuchs.

Kulttuuripääkaupunki on iso mahdollisuus nostaa kansainvälisesti Tampereen brändiä

Mikä suomalainen kaupunki on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026? Kyllä, kisa on ankara Tampereen, Oulun ja Savonlinnan välillä, mutta kuka tahansa heistä voittaakin, niin kaikki kaupungit voivat hyötyä tästä prosessista:

“Tässä kisassa ei ole häviäjiä, on vain voittajia. Olette jo nyt rakentaneet vahvoja verkostoja”, sanoo Else Christensen-Redzepovic.

Christensen-Redzepovic on Voices of Culture -järjestön projektipäällikkö Brysselistä. Hän osallistui Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston sekä Suomen Itämeri-instituutin järjestämään webinaariin, jonka aiheena oli Euroopan kulttuuripääkaupunki. Webinaari pidettiin 20. toukokuuta.

Hänen mukaansa ECoCin ydinasia on, “miten kaupunki on omistautunut tuomaan eurooppalaisia ihmisiä yhteen. Teidän pitää ajatella, mitä te voitte antaa muille kaupungeille. Ja mikä olisi sellaista mitä voitte oppia muilta kaupungeilta”.

“Kulttuuripääkaupunki on iso mahdollisuus nostaa kansainvälisesti Tampereen brändiä ja tietoisuutta Tampereesta. ECoC on Euroopan unionin ehdoton kulttuurin lippulaiva. EU voi tarjota sen brändin käyttöön, mutta sen mukana tulee ehtoja. Kuten että kaupunkien, jotka saavat tämän tittelin, täytyy sitoutua edistämään kulttuurien monimuotoisuutta”, hän sanoo.

Myös Tampereen hakuorganisaation luova johtaja Juha Hemanus korosti, että prosessi on kahdensuuntainen:

“Meidän täytyy näyttää, että me tarvitsemme tittelin ja meidän täytyy näyttää, että me pystymme sen toteuttamaan. Se on kahdensuuntainen prosessi: Tämän me voimme opettaa, tämän me voimme oppia muilta eurooppalaisilta kaupungeilta.”

Hemanus sanoi, että Tampere on jo rakentanut vahvoja verkostoja monien Euroopan nousevien kaupunkien kanssa. “Me rakennamme verkostoa Euroopan kakkos- ja kolmoskaupunkien kanssa”, Hemanus sanoo.

Verkostoja tarvitaan, mutta ei vain Eurooppaan. Ulrich Fuchs, joka on työskennellyt sekä Linzissä että Marseillessa, kun ne valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi, neuvoi Tamperetta laajentamaan perspektiiviä entisestään.

“Projektit eivät lopu EU:n rajoille. Eurooppa on enemmän kuin EU. Linzissä meillä oli hyvin vahva yhteys sveitsiläiseen kulttuuriin. Marseillessa taas oli yhteyksiä pohjois-Afrikan valtioihin. Nämä maat olivat hyvin tärkeitä Marseillen kulttuuriselle identiteetille. Te voisitte kehittää vahvoja siteitä Venäjälle, erityisesti Pietariin, koska Venäjä on osa Tampereen historiaa”, Fuchs sanoi.

Entä liike-elämä? Mikä on ECoCin merkitys paikalliselle bisnekselle?

Hemanuksen mukaan tuoreet tiedot kertovat, että investoinnit menevät yhä enemmän kestävään kehitykseen. Nämä niin sanotut ESG-investoinnit (Environmental, Social, Governance) pärjäävät nyt muita paremmin. Hemanus sanoo, että iso raha etsii uusia mahdollisuuksia kestävästä kehityksestä.

“Meillä on metodi, jonka avulla voimme työskennellä yritysten kanssa ja näyttää miten kulttuuri voi edistää heidän liiketoimintaansa. Meillä on sekä tietämys että metodi näyttää yrityksille kulttuurin arvo. Meillä on tulossa työkaluja. Tämä on supertärkeä asia”, Hemanus lupasi.

Entä kulttuuripääkaupunkiprojektien mahdollinen EU-rahoitus? Christensen-Redzepovic neuvoi, että kulttuuria ei kannata ajatella erillisenä kapeana sektorina.

“Teidän täytyy purkaa siilot ja teillä pitää olla kumppaneita, jotka ovat kulttuurialan ulkopuolelta. Siten voitte saada rahoitusta ohjelmista, jotka käsittelevät esimerkiksi maataloutta tai innovaatioita”, hän neuvoi.