Jarkko Järvenpää. (Kuva: Marika Luukkanen)

Kulttuuripääkaupunki bisneksen näkökulmasta: “Ei voi olla inspiroitumatta”

Vincitin Chief Sales Officer Jarkko Järvenpää tutustui kesällä tarkasti Tampereen hakemukseen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. “Ei voi olla inspiroitumatta”, Järvenpää summasi ajatuksensa Tampereen kulttuuripääkaupunkivuodesta.

Hän havahtui huomaamaan, että kulttuuripääkaupunkivuosi voisi olla tarinankerronnan platform, alusta.

“Kulttuuripääkaupunkivuosi on tarinankerronnan alusta mikä inspiroi. Se tulee olemaan pitkään pöydällä, tulee näkymään paikallisesti, Suomessa ja Euroopassa.”

Järvenpää piti puheenvuoron vuotuisessa Bisnes ja kulttuuri -seminaarissa Tampere-talolla. Häneltä oli pyydetty vastaus peruskysymykseen: Miten B2B-yritys voi hyödyntää kulttuuripääkaupunkivuotta?

“Vastaus on ilmiselvä. Se voi hyödyntää sitä markkinoinnissa ja brändin rakennuksessa. Simple as that”, Järvenpää tiivisti.

Järvenpää avasi koko ketjun inspiraatiosta onnistuneeseen markkinointiin: Inspiraatiosta seuraa tunne. Tunne antaa mahdollisuuden jakaa informaatiota. Informaatiosta seuraa uskomus, että täällä tehdään jotain hyvää. Ja siitä seuraa keskustelua, josta seuraa läheisempi tuttavuus.

“Vuonna 2026 me käymme inspiroivimmat keskustelut Tampereen seudun avoimissa saunoissa. Ja vuonna 2026 me käännämme aivovirran Tampereen seudulle. Viimeistään.” Järvenpää loi uskoa tulevaisuuteen.

Hänen mukaansa ne yritykset, jotka tässä on kaikkein aktiivisimmin mukana, hyötyvät siitä eniten. Hän heitti yrityksille mietittäväksi olennaiset kysymykset: 

“Millainen platform kulttuuripääkaupunkivuosi voisi olla teidän tarinankerronnalle? Miten te voisitte nostaa ihmiset jalustalle ja tehdä Tampereesta entistä paremman paikan elää ja yrittää?”

Turun kulttuuripääkaupunkivuotta 2011 johtanut Cay Sevon löi tiskiin kovat luvut yritysyhteistyön hyödyistä. 

Turussa mukana oli 19 pääyhteistyökumppania Finnairista Tallink Siljaan, Hartwallista  Niemen muuttopalveluihin.

Oleellista oli, että Turun kulttuuripääkaupunkivuoden moni iso yritysyhteistyöidea lähti yrityksistä. Esim. Silja Line keksi tarjota kulttuurilaivan, Niemi antoi vuodeksi työntekijän. 

Vuoden jälkeen arvioitiin, että koko vuoden medianäkyvyyden rahallinen arvo oli 57,3 miljoonaa euroa. Vuosi toi 260 miljoonaa lisää liikevaihtoa aluetalouteen – sekä 3300 henkilötyövuotta.

Varsinaisen yritysyhteistyön tuloksena hankkeeseen saatiin 3 miljoonaa euroa, josta 1,2 miljoonaa euroa oli rahaa, yksi miljona tavaroita ja palveluja ja 760 000 euroa hankkeiden yritysyhteistyötä.

***

Kommentti: Intoa ilmassa

Bisnes ja kulttuuri -seminaarissa hämmästyttävintä oli salissa kupliva päättäväisyys: Eiköhän hoideta tämä homma kotiin.

Seminaari kokosi Tampere-talolle yhdeksi iltapäiväksi kymmeniä pirkanmaalaisia yrityselämän ja kulttuurielämän edustajia. Ja omituista kyllä, kaikki tuntuivat puhuvan samaa kieltä, mikä ei välttämättä tällaisissa tapaamisissa useinkaan onnistu.

Olisiko asiaan vaikuttanut se, että paikalla oli nyt reilusti elämän bisnesväkeä kuin taideporukkaa? Nyt puhuttiin enemmän bisneksestä kuin kulttuurista ja hyvä niin. Se tuo tietoisuuteen konkretiaa ja avaa myös alan toimijoille näkymiä siihen, että kulttuuripääkaupunkivuosi voi olla taloudellisesti kannattava projekti.

Intoa lisäsi selvästi myös Cay Sevónin erinomainen alustus, Sevón toimi aikoinaan Turun kpk-vuoden johtajana. Hänen esimerkkinsä tuon vuoden onnistuneesta bisnesyhteistyöstä olivat yleisölle melkoinen ahaa-elämys.

Muun muassa Tampereen kauppakamarin Akira Ropo vaikuttui luvuista: “Kun kpk-vuosi on käsitetty kulttuurin juhlaksi niin Sevónin esityksen perusteellahan se oli yritysten juhlaa.” Harvemmin bisnesväki toteaa noin kulttuurihankkeesta.

Seppo Roth

Jarkko Järvenpää
Vincitin Jarkko Järvenpää inspiroitui kulttuuripääkaupunkivuodesta.