Kulttuuripääkaupunki 2022: Kaunas haluaa eroon "toivottoman kaupungin" ilmapiiristä

Virginija Vitkiene johtaa Kaunasin kulttuuripääkaupunkiprojektia.

Kulttuuripääkaupunki 2022: Kaunas haluaa eroon ”toivottoman kaupungin” ilmapiiristä

Kaunas on Liettuan toiseksi suurin kaupunki, mutta ei sillä mene hyvin. Kaupunki juuttui haikailemaan menneitä kulta-aikoja.

Miten tehdä Kaunasista taas dynaaminen ja jännittävä? Kaupunki, jonne nuorisokin haluaa jäädä? Ja mitä Tampere voisi sieltä oppia?

Kaunasin tarina on sellaisen kaupungin tarina, joka joskus oli jotain suurta.

Kaunas oli vajaat sata vuotta sitten jopa Liettuan pääkaupunki. Sitten Neuvostoliitto miehitti Liettuan ja Vilnasta tuli pääkaupunki. Sota, juutalaisten joukkomurha – synkkä historia painoi kaupunkia pitkään. Eikä Kaunas oikein toipunut pääkaupunkistatuksen menetyksestä, vaikka kaupunki on yhä muun muassa merkittävä yliopistokaupunki.

Kaunas uskoo, että muutos parempaan onnistuu viimeistään vuonna 2022, kun Kaunas on Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Kaunas sai tittelin, koska se todella tarvitsi sitä. Tittelin avulla Kaunas haluaa toteuttaa nokkelan sloganinsa From temporary capital to contemporary capital.

Kaunas on Tampereen ystävyyskaupunki. Jo senkin takia Tampereella selvitetään nyt tarkkaan, kuinka Kaunas onnistui tittelin voittamaan.

Konsultit kaivoivat esiin päämäärät

”Meillä on tarpeeksi kulttuuri-instituutioita. On tapahtumia, on teatteria, on museoita. Mutta meillä oli ongelmia kaupungin henkisen ilmapiirin kanssa. Kaunas oli kaupunki ilman toivoa. Me tarvitsimme muutosta, ilmapiirin muutosta”, sanoo Kaunasin kulttuuripääkaupunkiprojektin johtaja Virginija Vitkiene.

Vitkienen mukaan heidän voittoisan hakuprojektinsa salasuutena olivat hyvät konsultit. Kaunas käytti kolmea konsulttia muista kulttuuripääkaupungeista. Vitkienen mukaan konsulteista oli todella apua heidän päämääränsä selventämisessä.

”He auttoivat meitä ymmärtämään, että ainoa tapa voittaa tämä kilpailu on se, että aluksi tehdään syvällinen analyysi kaupungin ”aukoista”, ongelmista, joita kulttuurilla voitaisiin korjata.”

”Kaunasin syvin ongelma oli yleinen itseluottamuksen puute ja merkityksettömyyden tunne. Kaupungissa oli kaikkea, mutta ihmiset eivät tunteneet liittyvänsä tähän todella kauniiseen kaupunkiin. Mutta kun aloimme puhua esimerkiksi kaupungin rakennuskannan hienosta modernismin perinteestä, ihmiset ovat jo nyt alkaneet taas olla ylpeitä kaupungistaan”, Vitkiene sanoo.

”Olkaa rehellisiä ongelmistanne”

Vitkiene antaa Tampereelle tässä kisassa yhden neuvon omasta kokemuksestaan:

”Olkaa hyvin rehellisiä sen suhteen, mitä te olette ja mitkä ovat ongelmanne, ja olkaa hyvin selkeitä sen suhteen, miksi juuri te tarvitsette tämän tittelin.”

Vitkiene toistaa tässä sen ohjeen, minkä myös EU antaa ohjeistuksessaan hakijakaupungeille: Titteliä ei voiteta kertomalla, miten hieno ja eloisa kulttuuriitarjonta meillä on, vaan kertomalla, miksi me tarvitsemme tämän tittelin.

Tyhjästä keksitty peto

Kaunasin kulttuuripääkaupunkivuoden erikoisin idea on tyhjästä keksitty myytti Kaunasin pedosta, kaupungin alla luolassa asuvasta vesilohikäärmeestä, joka suojelee kaupunkia. Tämän tarinan ympärille on sitten kiedottu kaikenlaisia erillisä ohjelmanumeroita satukirjasta piirustuskilpailuun, graafisesta suunnittelusta kansanjuhlaan. Miksi tällainen on keksitty?

”Sen keksi yksi tiimimme jäsenistä, joka tutkii myyttejä ja opettaa aiheesta yliopistolla. Jotta kaupunki olisi ehyt, sillä pitää olla jokin yhdistävä mytologia. Meillä ainoa myytti oli tarina yhdestä härästä, joka ammutiin tuossa jokien risteyksessä ja päätyi kaupungin vaakunaankin. Se ei riittänyt.”

”Me olemme jatkuvasti kehittämässä tätä pedon hahmoa. Sillä on jo ominaisuuksia, ja asuinpaikka kaupungin alla. Olemme saaneet tästä ideasta 95-prosenttisesti positiivista palautetta. Minne tahansa menemme Euroopassa, niin peto on aina se kiinnostavin osa meidän ohjelmaa.”

Vilnan surkea vuosi painaa yhä

Kaunasin projekti alkoi jo vuonna 2014. Aivan aluksi projektissa oli vain kaksi palkattua työntekijää, mutta hakemuksen kirjoittamiseen osallistui kaikkiaan 12 henkilöä erilaisilla sopimuksilla. Lopuksi jälleen kaksi kirjoittajaa viimeisteli hakemuksen kasaan.

Nyt projektissa työskentelee erilaisilla sopimuksilla jo nelisenkymmentä henkeä, vaikka pääkaupunkivuoteen on vielä kaksi vuotta. Vitkienen mukaan tuo aika käytetään kansalaisten kanssa työskentelyyn, erilaisiin yhteisöohjelmiin.

“Ihmiset tuottavat ideoita. Tehdään kaupungin kunnostusta, vähän seinämaalauksia.”

Kaunasin kulttuuripääkaupunkivuoden budjetti tulee olemaan noin 30 miljoonaa euroa. Vitkienen mukaan rahoittajina ovat kaupunki, valtio ja eurooppalaiset rahastot. Erityisesti yksityisen rahoituksen saaminen on hyvin vaikeaa, koska rahoittajien muistissa on pieleen mennyt Vilnan kulttuuripääkaupunkivuosi 2009.

“Finanssikriisin keskellä se oli todella huono kokemus. Mikään ei onnistunut, se oli totaalinen epäonnistuminen.”

Kaunasin kulttuuripääkaupunkiprojekti löysi komeat tilat kaupungin pääkadun varrelta. Toimiston edessä poseeraa toinen Kaunasin projektin perustajista, Ana Čižauskienė.