Hukkapuu muuttuu biohiileksi ja lämmittää Hiedanrantaa hiilinegatiivisesti

Hiedanrannassa tehdään biohiiltä ylijäämäpuusta, kuten hakkuutähteistä.

Kulttuuripääkaupungin kokouspaikka lämpenee hiilinegatiivisesti

Kun Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaku pitää ison kokouksen alueen kulttuuritoimijoiden kanssa, paikkana on usein Hiedanrannan kuivaamo Tampereen Lielahdessa. 

Miksi? Kuivaamo itsessään on hieno tila ja kansalaistoiminnan keskus. Sen lisäksi Hiedanrannan kuivaamo on ehkä maailman ainoa kokouspaikka, jossa on hiilinegatiivinen lämmitys.

Se tarkoittaa, että paikan lämmitys laskennallisesti sitoo hiilidioksidia, eli jarruttaa pieneltä osaltaan ilmastonmuutosta. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on yksi kulttuuripääkaupunkihaun arvoista.

Hiilihakkerit asialla

Tempun takana on Kuivaamon pihan toisella puolen sijaitseva aktiivihiilitehdas Carbofex. 

“Me hakkeroimme hiilen kiertokulun”, sanoo Carbofexin toimitusjohtaja Sampo Tukiainen.

Sampo Tukiaisen takana säkeittäin Carbofexin päätuotetta, biohiiltä. Biohiilestä 95 % menee ulkomaille. Kaikki käy kaupaksi, mikä tuotetaan.

 

Carbofexin vaatimattomassa rakennuksessa on biojalostamo, tuollainen kuorma-auton kokoinen möhkäle. Se poistaa ilmakehän hiilidioksidia hiiltämällä biomassaa, jolloin puolet siihen fotosynteesin avulla sitoutuneesta hiilestä sitoutuu pysyvästi biohiileen. Biohiiltä ei enää polteta, vaan se hyödynnetään esimerkiksi maanparannusaineena.

Yksinkertaistettuna: Jos puu poltetaan tai se lahoaa luontoon, siihen sitoutunut hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmaan. Mutta kun puusta tehdään biohiiltä, hiilidioksidi varastoituu biohiileen lähes ikuisiksi ajoiksi.

Ymmärrettävää. Mutta biohiilen tekemiseen tarvitaan kuitenkin puuta, joka pitää kaataa metsästä? Eikös tästä voi olla montaa mieltä?

“Me käytämme raaka-aineena lähinnä kuusipuuta ja nimenomaan harvennuspuuta. Puuta, joka menisi muuten esimerkiksi energiapuuksi. Useinhan se jää metsään lahoamaan, koska sen hakeminen ei ole kustannustehokasta”, Tukiainen kertoo.

“Tämä on riidaton raaka-aine, eli käytännössä metsänhoidon sivutuote. Sitä puuta ei kaadeta meitä varten”, hän sanoo.

Kuuluisa graffititaiteilija Octo teki Carbofexon vaatimattoman tuotantolaitoksen kaunistukseksi näyttävän graffitin. ”Siitä tuli ehkä vähän raffimpi nkuin ajateltiin, mutta hieno”, naurahtaa Samo Tukiainen.
Lämmitys tulee bonuksena

Hiilinegatiivinen lämmitys tulee prosessin bonuksena. Biohiilen tekemisen sivutuotteena syntyy ylijäämälämpöä, joka on hiilinegatiivsta. Osa tästä lämmöstä viedään suoraan pihan ali Hiedanrannan kuivaamon lämmittämiseen. Loput myydään Tampereen Sähkölle käytettäväksi kaukolämpöön.

“Hukkalämpöä tulee sen verran että se riittää nyt noin 300 omakotitalon tai 30 pienkerrostalon lämmittämiseen. Meillä on tässä maailman suurin hiilinegatiivinen kaukolämpölaitos”, Tukiainen sanoo.

Carbofexin nykyinen laitos imee vuodessa noin 6000 kiintokuutiota hukkapuuta. Laitos poistaa ilmakehästä hiilidioksidia noin 2500 tonnia, eli se kompensoi noin 250 suomalaisen hiilidioksisipäästöt.

Yhtiöllä on aiesopimus Tampereen Sähkön kanssa 10 kertaa suuremman laitoksen rakentamisesta.

Ihmeaine biohiilen hyvät vaikutukset eivät jää tähän. Sillä voidaan puhdistaa jätevesiä. Carbofexin lähellä biohiiltä käytetään kaatopaikkaveden suodattamiseen. Biohiili poistaa fosforista 95 prosenttia. Tulevaisuudessa biohiilellä voi poistaa myös sinilevää vesistöstä.

Jokainen mökkiläinen voi kokeilla biohiiltä myös huussin kuivikkeena. Hajut häviävät.

Huimia visioita

Kaikki alussa kirjoitettu on realismia ja totta jo nyt. Sampo Tukiaisella on kuitenkin isot visiot tulevaisuudesta. 

“Tämä laitos pyörii jo nyt niin hyvin, että me voitaisiin pelkästään pyörittää tätä ja nostaa ihan kunnon palkkaa. Että miksi me ei tehdä niin? Siksi, koska me halutaan pelastaa maailma.”

Laitoksia on toistaiseksi tasan yksi. 

Me halutaan 20 vuoden aikana tuupata maailmalle 2 miljoonaa tällaista laitosta. Ainoa keino on tehdä niitä sarjatuotantona kuten autoja tehtaissa.”

Tukiainen on ehdottanut MTK:n kautta, että maanviljelijät voisivat perustaa osuuskuntia, jotka rakentaisivat biohiilivoimaloita. Niissä voitaisiin hyödyntää nykyisin käyttämättä jäävät oljet.

Tukiaisen laskelman mukaan 1000 peltohehtaarin oljilla pyörittää yhtä laitosta.

“Nyt yksi laitos maksaa noin miljoona euroa. Sitä ei tarvitse ajatella kuluna, vaan imvestointina. Se tuottaa rahaa koko ajan. Ulos tulee biohiiltä, lämpöä ja hiilidioksidipäästöt vähenee. Ne kaikki on kauppatavaraa.”

“Ei me sitä ilmastonmuutosta yksinään ratkaista, mutta ilmastonmuutoksen hillintä on mahdollista”, Tukainen sanoo. 

Hänen mukaansa se vaatii myös kulttuurin muutosta. Itse hän kertoo elävänsä aika lailla luontoa säästäen.

“Sitran laskurin mukaan minun hiilidioksidikuormani on 1,8 tonnia (suomalaisen keskiarvo n. 8,5 tonnia, toim. huom.). Olen kasvissyöjä, käytän tuulisähköä, Viimeksi olen ollut lentolomalla 2009. En osta mitään. Auto on kaasuauto.”

Tukiainen on saanut Pirkanmaan ympäristöpalkinnon 2001.

Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaku 2026 on kirjannut arvoihinsa kestävän kehityksen: ”Haluamme taistella ilmastonmuutosta vastaan sekä kestävän kehityksen ja tulevien sukupolvien puolesta.”

Biohiilen tuotantolaitos on varsin vaatimaton mötikkä. Sen nieluun menee kuitenkin 6000 kuutiota puuta vuodessa. Samalla se poistaa ilmakehästä hiilidioksidia 2500 tonnia.