Katariina Pylsy Sastamalan kukkapeltojen keskellä.

Kukkapellot ovat nyt osa kulttuuriohjelmaa – listalta löytyy muitakin erikoisuuksia

Kukkapellot ovat Sastamalan ilmiö. Kyse on yksinkertaisesta keksinnöstä: Kylvetään pelloille kukkia kaikkien kansalaisten katseltaviksi ja myös maltillisesti poimittaviksi. Ihmiset tykkäävät – ja pölyttäjät.

Pelloille on kylvetty Diana-koristekukkaseosta. Seoksessa on kruunupäivänkakkaraa, maloppia, kesämalvikkia, ruiskaunokkia, öljypellavaa, kesälemmikkiä, pioniunikkoa, unikkoa, hunajakukkaa ja silkkiunikkoa. Kukkia on yli 10 hehtaarin alalla. Ne on kylvetty kunnan joutomaille ja peltoheitoille.

Pellot ovat olleet menestys. Sastamalan maaseutujohtaja Katariina Pylsy kehuu peltojen hyvää tekevää vaikutusta:

“Pienikin lohko viljapeltojen sivussa tuo yhteisöllisyyttä. Se on ihanaa kun vanhemmat tuovat lapsia ja lasten silmät kirkastuvat kun he poimivat kukkia. Se on niin mahtavaa, että sitä ei käsitä, ennen kuin on siellä pellolla.”

Nyt Sastamalan kukkapellot ovat myös osa Tampereen ja Pirkanmaan suunniteltua kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa vuonna 2026. Ne ovat osa alueellista lippulaivaprojektia ja löytyvät hakukirjaan luonnostellusta kulttuuriohjelmasta sivulta 23:

“Mehiläisten elämä on riippuvaista kasveista ja kukista, mehiläiset pitävät kasvit hengissä ja auttavat niitä lisääntymään, kukilla on erityinen roolinsa pölyttämisessä. Sastamalan kukkapellot näyttävät, miten suuren merkityksen ja puhtaan ilon yllättävät kukkapellot jokapäiväisessä ympäristössämme meille antavat.”

Tässä aiheesta lisää videolla. Video: MediaStage/Olli Perttula

 

Mutta miten kukkapellot liittyvät kulttuuriohjelmaan? Vastaus löytyy jo hakukirjan johdannosta, joka päättyy painokkaaseen julistukseen:

“Me teemme kulttuurista sosiaalisen ja ekologisen muutoksen moottorin.”

Julistuksen mukaan täällä eletään lähellä luontoa ja “me haluamme nostaa ekologista tietoisuutta koko Euroopassa.”

Hakukirja toteaa, että “kulttuuriohjelmassamme näytämme, miten luontoa ei voi erottaa kulttuurista”.

Lisää tietoa kukkapelloista “mehiläisten valtatiestä”, kukkapedeistä, perhosbaareista ja villiyrteistä löytyy kulttuuripääkaupunkihaun verkkosivuilla julkaistusta Pirkanmaan hakukirjasta sivulta 23. Jos haluaa keskeiset asiat kirjasta mieluummin suomeksi, niin siitä löytyy myös suomenkielinen tiivistelmä.

Kirjaa kannattaa lukea. Sieltä kun löytyy varsin jännittäviä oivalluksia kultuuripääkaupunkivuoden ohjelmaksi.

Siellä avataan Pirkanmaan yksityiset saunat vieraille. Siellä järjestetään eurooppalainen mustien makkaroiden festivaali. Tunnettu Moron peräkonttikirppis laajennetaan valtakunnalliseksi tapahtumaksi. Siellä on myös eSports-olympialaisia, seniorien graffityöpajoja, friikkifestivaalien kokoontumisia, kyläjuhlia eri puolilla Pirkanmaata ja olohuonetaidetta.

Mitä seuraavaksi?

Verkossa julkaistu hakukirja on siis ns. Esivalintavaiheen hakemus Euroopan kulttuuripääkapungiksi. Sen perusteella kansainvälinen asiantuntijaraati kelpuutti Tampereen ja Pirkanmaan “loppukilpailuun”, jota varten tuo hakemus täytyy laajentaa, syventää ja konkretisoida valmiiksi ohjelmaluonnokseksi.

Ensimmäistä vaihetta varten käsittelyyn saatiin lähes tuhat ohjelmaideaa. Niistä valikoitiin hakemukseen sen kulttuurinen ohjelma, joka tietysti on kulttuuripääkaupunkihankkeen varsinainen ”pihvi”.

Ensimmäiseen hakemukseen pääsi noin 90 ohjelmanimikettä, eli karsinta on ollut kova. Toiseen hakukirjaan seuraa mukana varmasti melko suuri osa niistä, mutta tietysti osa tippuu pois ja uusia, nerokkaita lisäyksiä tulee ohjelmaan.

Toisen vaiheen hakukirja valmistuu ensi huhtikuussa. Lopullinen vuoden 2026 kulttuuripääkaupungin valinta tehdään ensi kesäkuun alussa.

PS. Jos kiinnostaa, niin myös kilpailijakaupunkien hakukirjoihin voi tutustua. Savonlinna julkaisi hakukirjansa kokonaisuudessaan. Oulu julkaisi vain hakukirjan tiivistelmän.

Sastamalan kukkapellot
Katariina Pylsy Sastamalan kukkapeltojen keskellä.