Rajut keinot kilpailussa: Kaunas keksi tyhjästä hirviön

Kaunasin myyttinen peto

Kaunasin kaupungin alla luolissa elää peto. Miten vastaa Pirkanmaa?

Liettuan Kaunas otti rajut keinot käyttöön kilpaillessaan Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelistä. Kun kaupungilla ei ollut tarpeeksi kiehtovaa tarustoa, Kaunas keksi sellaisen. Tyhjästä.

Kaunasin kulttuuripääkaupunkivuoden yksi aihe on The Mythical Beast of Kaunas (Kaunasin myyttinen peto). Se ei ole sivulauseesta löytyvä vitsi, vaan se on koko pääkaupunkivuoden keskeisiä teemoja.

Hirviö (tarkemmin kuvattuna “vesilohikäärme”) on kaupungin vartija ja suojelija, joka asuu vedessä kaupungin alla,  tulvineissa luolastoissa. Hirviö ei ole paha, mutta se on ankara. Hirviöllä on sopimus kaupungin kanssa ja erityinen salaseura vaalii tuota ikuista sopimusta.

Kaunasin peto on varsin vaikuttavan kokoinen. Koska kaupunki sattuu olemaan kahden joen varrella, taiteilija keksi oivan keinon kuvata petoa.

 

Rajut keinot kannattivat. Hulluus palkittiin. Kaunas valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2022.

Kaunasin esimerkki antaa vahvan vihjeen siitä, millä kulttuuripääkaupunkivuoden titteli voitetaan. Siinä eivät auta megakonsertit tai kansainväliset suurtuotannot, siinä tarvitaan uuden luomista ja ihmisten osallistamista. Eikä sen tarvitse aina olla haudanvakavaa.

Löytyykö Pirkanmaalta hulluutta? Mistä löytyy tarpeeksi iso ja hullu ajatus? Mikä olisi koko maakuntaa yhdistävä idea? Tätäkin kaikki kutsutaan pohtimaan kaikille avoimessa ohjelmahaussa, joka päättyy 15. lokakuuta.

Satukirjoja ja robotteja

Kaunasin peto eli hirviö on siis keksitty jossakin kaupungin taiteilijoiden ideapalaverissa, ehkä muutaman Kalnapilis-oluen jälkeen.

Pedon perusominaisuudet on määritelty, mutta Kaunas odottaa, että ihmiset tekisivät sen tarinan vuoden mittaan valmiiksi. 

Sen verran on esimerkiksi sovittu, että peto tosiaan asuu luolissa kaupungin alla ja vartioi kaupunkia. Kaupungilla ja pedolla on sopimus, jota salaseura vaalii. Tuo sopimus on rikottu ja nyt peto pitäisi herättää uudistamaan sopimus – ja vuoden pitäisi päättyä suureen ystävyyssopimuksen uudistamiseen. 

Ja vuoden lopuksi “peto ilmestyy Aleksotas-mäkien ylle, laskeutuu alas ja sukeltaa Nemunas-jokeen. Peto on siellä ja vartioi kaupunkia.”

Kaunasin hakemus ei kerro, miten tuo aiotaan toteuttaa, mutta tuskinpa he tietävät sitä vielä itsekään.

Peto onkin alusta

Kaunas kuvaa keksintöä muodikkaalla termillä “alusta”. Eli vuoden mittaan hirviön ympärille kehitellään kaikenlaista aktiviteettia.

Luontevaa tietysti on tehdä satukirjoja lapsille hirviöstä. Kaikki kutsutaan myös luomaan hirviön kuvia kaikilla mahdollisilla medioilla. Aikomus on tehdä myös robotteja. Digitaalisuutta halutaan tietysti – eli haastetaan lisätyn todellisuuden kehittäjiä viemään ideaa eteenpäin.

Ohjelmaan kuuluu kirjoittamisworkshoppeja, ja myös ammattitaiteiilijat kutsutaan luomaan pedon innoittamaa taidetta.

Taiteilijat ovat jo alkaneet luoda graafista näkemystä siitä, milltä Kaunasin peto oikeasti näyttää. Yleisöäänestyksen aiheesta voitti Darius Petreikis.

 

Toiveena on, että peto jäisi elämään kaupungin mytologiassa juhlavuoden jälkeen.

Ja loppujen lopuksi kyse on osallistamisesta. Hakukirjassaan Kaunas maalailee lähes runollisesti:

“Pedon tarinan luominen osallistaa kaikenikäisiä ihmisiä eri aloilta ja sisältää näyttäviä tapahtumia ihmisille läheltä ja kaukaa. Myyttinen peto / vesilohikäärme tulee olemaan kaupungin avatar ja vertauskuva. Siinä peto = Kaunas. Sen tarina on kaupungin vertauskuvallinen tarina ja siitä tulee tärkeä osa yleistä tietoisuutta. Meistä kaupungilla, joka luo identiteettiä muuttavan myytin, on potentiaalia olla uutinen.”

Kuten kaaviosta näkyy, myyttinen peto on aivan keskeinen osa Kaunasin kulttuuripääkaupinkivuotta.