Teemojen selitykset

Särkänniemi

Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaun kattoteemana on yhdenvertaisuus. Tahdomme edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta niiden kaikissa eri muodoissa. Siksi haluamme huolehtia muun muassa Pirkanmaan alueellisesta yhdenvertaisuudesta, lasten ja ikäihmisten oikeuksista sekä kulttuuripalveluiden saavutettavuudesta ja esteettömyydestä.

Tampere2026:
Yhdenvertaisuuden pääkaupunki

Millainen olisi yhdenvertaisuuden pääkaupunki? Se olisi paikka, jossa jokainen saa olla juuri sellainen kuin on. Se olisi kaupunki, jossa rakennamme sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää maailmaa tietoisena aikamme ongelmista, ilmastonmuutoksesta ja eriarvoisuudesta.

Historiallisesti Tampere on ollut tasa-arvon edelläkävijä. Kun Suomessa vietettiin suurlakkoa Venäjän vallan aikana 1905,  luettiin Tampereen Keskustorilla ”Punainen julistus”, jossa vaadittiin yhtäläistä ja yleistä äänioikeutta, sananvapautta ja kokoontumisvapautta molemmille sukupuolille. Liikehdintä vaikutti siihen, että Suomessa naiset saivat yhtäläisen ääni- ja vaalioikeuden ensimmäisenä maailmassa 1906.

Nykyään yhdenvertaisuus ymmärretään yhä laajemmin. Se tarkoittaa  esimerkiksi lasten ja nuorten yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastaa ja ikäihmisten esteetöntä pääsyä yhteiskunnan palveluihin ja kulttuuriin. Se kattaa sen, että jokainen voi taustastaan riippumatta kokea Tampereen ja Pirkanmaan kodikseen. Se pitää sisällään myös ajatuksen alueellisesta yhdenvertaisuudesta, eli mahdollisuuksista hyvään elämään niin pienissä kuin suurissakin kaupungeissa.

Kulttuuripääkaupunkina haluamme rakentaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpää maailmaa kannustamalla ympäristöystävällisempään liikkumiseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Haluamme kannustaa yhdenvertaisuuden edistämiseen niin pirkanmaalaisessa, eurooppalaisessa kuin globaalissakin mittakaavassa. Tavoitteemme on, että yhdenvertaisuus toteutuu kaikessa hankkeen toiminnassa ja jää pysyviksi rakenteiksi kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeenkin.

ENEMMÄN ROSOA

Tampereella ja Pirkanmaalla on rosoinen historia, mikä tekee alueesta omaleimaisen. Rosoisesta teollisuushistoriasta muistuttavat koskien mukanaan tuomat punatiiliset tehdasrakennukset, joista osa on otettu uudelleen käyttöön ja osa odottaa vielä käyttäjäänsä. Sisällissodassa 1918 alueella käytiin Pohjoismaiden sotahistorian suurimpia kaupunkitaisteluita, joista on sittemmin otettu askelia kohti moniarvoisempaa yhteiskuntaa. Tamperelaisuuteen ja pirkanmaalaisuuteen on aina kuulunut lupa omaan mielipiteeseen. Siksi nykyistenkin tarinoiden on saatava olla moniäänisiä. 

Miten rosoisen historian tapahtumista kerrotaan uusia tarinoita nykypäivänä? Entä mitä roso merkitsee kulttuurisena voimana? Roso on rohkeutta olla aito ja puhua suoraan, rohkeutta kohdata elämän varjot ja säröt. Se on uskallusta uida vastavirtaan ja haastaa vallitsevia rakenteita. Roso on jokaisen ihmisen tasavertaista oikeutta ilmaista itseään ja tehdä räväkkääkin taidetta. Harvassa kaupungissa vaikuttavat rinta rinnan yhtä elinvoimaisina sekä alakulttuurit että korkeakulttuuri.

ENEMMÄN KYLÄHYPPELYÄ

Pirkanmaalla vierastetaan teennäistä vieraanvaraisuutta, joten puhukaamme mieluummin kylähyppelystä kuin verkostoitumisesta. Yhdenvertaisuuden pääkaupungissa kylähyppely on vertauskuva sille, miten ihmiset ja heidän tietotaitonsa liikkuvat paikasta toiseen. Se on iloa elämästä ja toisistamme, yhteistä tanssia ja liikettä.

Pirkanmaa on kuin Eurooppa pienoiskoossa: meiltä löytyy sekä urbaanin kaupunkielämän sykettä että maalaiselämän idyllistä rauhaa, rikasta kyläkulttuuria ja kaupunkitapahtumia. Aluetta varjostavat kuitenkin kuntien väliset hyvinvointierot, joita haluamme kulttuuripääkaupunkina kaventaa. Yhdenvertaisuus on myös alueellista – se tarkoittaa yhtäläisiä mahdollisuuksia hyvään elämään niin maalla kuin kaupungissakin. 

Kestävät eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden ainekset voivat löytyä läheltä – kylistä ja kaupungeista, niiden omaperäisestä kulttuurista. Puhdas luonto ja lähiruoka ovat jo nyt luonteva osa pirkanmaalaisten arkea, ja ne kannustavat myös muita omaksumaan ekologisia arvoja ja kestävää kulttuuria. Kun lentomatkustamista on vähennettävä, kylähyppely on vertauskuva myös ekologisesti kestävälle matkailulle.  

Kylähyppely on tapa syventää kulttuurien välistä yhteistyötä tutustumalla uusiin ihmisiin ja paikkoihin sekä toivottamalla vieraat tervetulleiksi tänne. Näin voimme vahvistaa paikallista identiteettiä ja ilmentää samalla nykypäivän eurooppalaisuutta.

ENEMMÄN SAUNAA

Miten tehdä kulttuurista kuin saunomista? Kaikille avoimet saunat puhtaiden vesien äärellä ovat Pirkanmaan vahvuus. Tampereen ja lähikuntien alueella on lukuisia saunoja, joihin sekä paikalliset että kansainväliset vieraat ovat tervetulleita kohtaamaan toisensa. Saunassa yksinäiset voivat puhua tuntemattomille, ja siellä on lupa puhua myös vaikeiksi koetuista asioista. Saunakulttuuri sallii ihmisen olla oma itsensä ja mahdollistaa asioiden jakamisen yhtä hyvin kuin hiljentymisen ja pysähtymisen.

Yhdenvertaisuuden pääkaupungissa sauna ei merkitse paluuta menneeseen vaan katsomista eteenpäin. Saunassa ihmiset istuvat saunan lauteilla rinta rinnan, titteleistä riisuttuina. Haluamme tarjota Euroopalle kulttuuria, joka on kuin saunomista –  kohtaamisia luonnon rauhassa, kaikkien ulottuvilla.

”Enemmän saunaa!” merkitsee ympäristöstä huolehtimista, työtä Tampereen ja Pirkanmaan monipuolisen luonnon ja puhtaiden vesien puolesta. Haluamme kehittää yhdessä asiantuntijoiden kanssa ekologisempia ratkaisuja saunomiseen, tulevia sukupolvia ajatellen.

ENEMMÄN LEIKKIÄ

Jokaisella on oikeus leikkiin ja iloon. Leikki opettaa yhdessä toimimista ja myötäelämistä toisten kanssa. Leikki ja mielikuvitus kuuluvat myös aikuisten maailmaan ja toimivat pohjana luovuudelle ja innovaatioiden syntymiselle.

Kun luomme ja koemme kulttuuria, koko maailma on leikkikenttämme. Se näkyy jääkiekkokaukaloissa ja Pikku Kakkosen puistossa, Pirkanmaalla nousevassa peliteollisuudessa ja taiteissa. Leikin ja pelin avulla voimme toimia sekä paikallisella että kansainvälisellä tasolla. Leikki ja peli antavat yhteisen kielen, joka mahdollistaa kulttuurien rajat ylittävän yhteistyön.

Pirkanmaalainen kuttuuri merkitsee niin manserockin sointuja ja klassikkonäytelmien tulkitsemista kuin myös tubettamista, e-urheilua ja virtuaalitodellisuutta. Teollistumisesta siirrytään yhä vahvemmin digitaalisiin palveluihin, mikä antaa luoville aloille enemmän mahdollisuuksia vastata tämän päivän haasteisiin. Miten kulttuuri voisi toimia ratkaisuna nykyajan ongelmiin, kuten lasten ja nuorten syrjäytymiseen? Kuinka leikki voisi olla elävä osa aikuistenkin kulttuuria? Miten digitaalisuuden avulla kulttuurista tulisi saavutettavampaa kaikille?

Tehdään yhdessä Tampereesta ja Pirkanmaasta yhdenvertaisuuden pääkaupunki!

The graffiti workshop of the market event in Pirkkala