Globaali Tampere - miten paikka ja maailma kohtaavat

Neulapato ja Tampellan rakennuksia, uuden osan rakentaminen aluillaan / Vapriikin kuva-arkisto

Tampere osana globaalia tarinaa

Tampereen historiasta on kirjoitettu paljon. Asialla ovat olleet varsinkin tamperelaiset itse, jotka ovat kirjoittaneet omaa historiaansa. Paikallishistoriassa ovat pääosassa paikalliset ihmiset, jotka ovat keksineet asioita ja panneet toimeksi. He ovat tehneet paikasta oman elämänsä näyttämön. Heidän kokemuksensa ja tekonsa on syytä tuntea. Muuten tätä kaupunkia ei olisi, emmekä tietäisi miten se on syntynyt ja muuttunut. Eikä tulevaisuuttakaan olisi ilman paikallisten ihmisten toiveita ja odotuksia.

Jokaisella paikalla on myös toinen tarina eli se mitä tapahtui samaan aikaan toisaalla – ja miten nämä tarinat kohtaavat. Tampereen historia on osa Suomen historiaa ja maailman historiaa. Edellistä ei aina huomata ja jälkimmäinen ei tule aina edes mieleen. Ilman niitä ei Tamperetta kuitenkaan olisi – eikä maailma ilman Tamperetta olisi aivan sellainen kuin se on. Niin historiaan kuin tulevaisuuteen pätee sama viisaus: vaikka teemme sen itse, emme tee sitä yksin. Globaali kehitys – eritoten talous – synnytti maailmaan 1500-luvulta alkaen rinnakkaisia paikallisia maailmoja. Harvat huomasivat samankaltaisuuden syvyyttä. Tampereesta tuli ”Suomen Manchester”, mutta emme olleet ainoita: Norrköping oli Ruotsin Manchester, Narva Viron ja Lodz Puolan. Ja lähellä New Yorkia oli tekstiiliteollisuuskaupunki nimeltä Manchester.

Teollisuuskaupungeista tuli kaikkialla varsin samanlaisia, koska niiden kehitystä ohjasivat samat tekijät. Energiaan liittyvät ratkaisut, tehdassalien arkkitehtuuri ja työntekijöiden sosiaaliset olosuhteet muistuttivat joka puolella toisiaan, koska teollisen tuotannon malli siirtyi maasta toiseen. Tampereelle saapuneet ulkomaalaiset tekniikan siirtäjät ymmärsivät siirtävänsä kotimaansa teollisen toiminnan mallin suomalaisille, mutta hekään eivät välttämättä nähneet itseään pieninä osasina globaalissa tarinassa.

Kirjassamme kuvataan, miten Tampere on ollut osa globaalia maailmaa kaupungin perustamisesta asti. Vaikka globalisaatio on uusi sana, se ei ole uusi ilmiö. Suomi on ollut aina syrjässä maailman suurista keskuksista, mutta ei koskaan niistä irrallaan. Tämä on korostunut varsinkin viimeisen 250 vuoden aikana, kun kaupunkia alettiin suunnitella, kun se perustetiin vuonna 1779 ja kun siitä kasvoi ”Suomen Manchester”, kuten jo 1800-luvulla sanottiin. Kaupunki ei syntynyt tyhjästä, eikä koskesta, vaan ihmisten pyrkimyksistä. Ne taas eivät rajoittuneet silloisen Tammerkosken kyläläisten haaveisiin.

Elämä Tampereella on muuttunut koska maailma on muuttunut: ajatukset, ihmiset ja tavarat ovat liikkuneet ja vaihtaneet paikkaa ja saaneet aikaan uusia asioita. Juuri se on Tampereen kaltaisen paikan historian selitys: miten paikka ja maailma kohtaavat. Samasta on kysymys globalisaatiossa ja Tampereen historiasta voivat oppia muutkin kuin tamperelaiset.

Teksti on ote Pertti Haapalan ja Jarmo Peltolan kirjasta Globaali Tampere – Kaupungin taloushistoria 1700-luvulta 2000-luvulle. Suosittelemme lukemaan koko teoksen – se käsittelee monipuolisesti Tampereen historiaa globaalista näkökulmasta ja kaupunkimme kytkeytymistä muuhun maailmaan. Teosta voi heijastaa myös nykypäivän Tampereeseen ja se auttaa hahmottamaan kaupunkimme eurooppalaista ulottuvuutta ja kaupunkikulttuurimme rakentumista.